Rosvokopla

Olen jo pitkään miettinyt blogin nimen vaihtoa. Muutama tuttu blogi itseasiassa juuri uudisti nimensä, joten päädyin miettimään asiaa jälleen. En tiedä mistä Näätäilyä alun perin tuli. Aluksi ei kuitenkaan tuntunut oikealta laittaa Rosvokoplaa, koska alussa meillä ei ollut vielä käsitystä siitä, että vuoden päästä meillä oikeasti olisi kasassa Rosvokopla.

Kasperin nimi juontaa juurensa siitä, kun istuttiin pitemmän automatkan reissulla ja pohdittiin, että että mikä se oikein voisi olla. Kuulosteltiin eri nimiä. Lueskeltiin jopa netistä "lemmikkien nimilistaa". Kasperin kohdalla pysähdyttiin. Ja sitten jatkettiin. Mutta siihen me palattiin. Timo, parisuhteemme miehinen osapuoli heitti, että eikös se vois olla Kasperi, siitä sadusta. Kasper, Jesper ja Joonatan. Koska Kasperi kuulosti hyvältä ja tuolloin jo oli haaveena useampi fretti, Kasperi sai jäädä.

Muutama vauva kuva ♥

Voi rakas ku sä oot jo iso nääppä!

Kasperi on ollut, noh hyvin Kasperi. Mielestäni nimi sopii sille täydellisesti. Itse satua en tunne niinkään. Pitäisi joskus lukea ja katsoa osuuko roolitukset yhtään yksiin näätien kanssa. Niimpä meidän pieni rosvokopla sai alkunsa silloin, vaan nimi ei vielä sopinut.

Sitten tuli Joonatan. Moni kysyy, että miksei se ole Jesper. No koska se on Joonatan. Koska alunperin sen ei pitänyt tulla meille, vaan keväällä odottettiin ihan toisesta pentueesta Jesperiä. Ja koska meille sitten tarjoutui mahdollisuus Albiino poikaan. Siis Albiinoon, jota meille ei ikinä pitänyt tulla. Joten ei siitä voinut tulla Jesperiä. Jesperin suhteen oli muita suunnitelmia. Eikä olisi voitu päättää paremmin.
Joonatan sopii tuolle jääkarhulle täydellisesti. Se on vähän sellainen. Hömelö. Touhottaja. Vähän semmonen Jonttu Tonttu. Höpsöttää täällä aamusta iltaan ja keksii aina uutta meidän pään menoks. Joonatan oliki sopiva piriste ja arjen muuttaja. Ihan erilaista energiaa ja iloa. Kuten virallisen nimensä mukaisesti The Wind Rises, niin todella käy kun Joonatan ilmestyy paikalle. Alkaa tapahtua!

Kasperin ja Joonatanin välillä on todellakin eroa. Kasperi on perus olemukseltaan rento kaveri. Jolkottelee rauhaksiin. Tutkailee, ihmettelee. Istuskelee sylissä ja suukottelee. Toisinaan jekkuilee ja silloin jo ilmeestä näkee, että nyt on näätä erityisen innoissaan. Kasperi myös hakee meitä ihmisiä leikkimään. Olen siitä tainnut aiemminkin mainita. Käy tökkäämässä keittiön pöydän alla jalkaan ja juoksee katsomaan haastavasti. Lempi leikkiä on takaa-aja leikit.

Ja sitten on Joonatan. Joonatan menee viiteen eri suuntaan samaan aikaan. Kaikki tehdään täysillä. Aina. Se on jotenkin niin huvittavaa. Sillonkin kun yrittää pestä nukkuvan Kasperi niskaa, niin riuhtoo menemään kuin tuli hännän alla. Missään ei anneta periksi. Omaa tahtoa löytyy, vaikka ei vakavissa asioissa, kuten puremisessa. Mut jos se haluaa johonkin kiivetä, niin sinne hän myös kiipeää. Siinä se kymmenettä kertaa rötköttää selällää kintut kohti kattoa ja ei muuta ku uusiks! Älyttömän vössöily kohtauksia saadaan milloin mistäkin. Täysillä juostaa joka paikkaan. Meidän oma vössykkä! Ja on siitäkin pikku hiljaa kuoriutunu pusuttelija. Muutaman kerran jo rauhoittunut syliinkin, ihan vaan rapsuteltavaks.

Noh, tekeekö nää kaks kuitenkaan Rosvokoplaa? Ei jotenkin vieläkään tuntunut olennaiselta nimeä vaihdella. Mutta, nyt kun kolmas fretti toden totta on tulossa, kun vihdoin ja viimein saamme Jesperin, tuntuu Rosvokopla erittäin sopivalta. Sellaisen me halusimme, nyt me sen saamme. Oman pienen rosvokoplamme.

Ihanat pojat ku nyt voi jo nukkua vierekkäin ♥

Aika näyttää, millainen viimeinen rosvomme on. Uskon kuitenkin, että yhtä syvästi se tulee valloittamaan sydämemme. Nyt vaan ku ei enää malttaisi odottaa. Onneksi odotusaika on laskettavissa viikoissa, eikä kuukausissa.

LOPPU KEVENNYS

Joonatan parhaimmillaan..

Siitä ei saa ikinä hyvää kuvaa

Tässä se nauraa mulle vedet silmissä,

ku kiroan, et yks hyvä kuva ees!

Tää kuva kyllä piristää aina

Ihanat hölmöt hillerit ♥